Jyväskylä kulttuurimatkailijan silmin

Jyväskylä on monien muiden suomalaisten yliopistokaupunkien tavoin kiinnostava kulttuurimatkailijan kaupunkilomakohde. Kaupungista löytyy runsaasti erilaisia ja -hintaisia hotelleja. Harkitsemisen arvoisia ovat esimerkiksi Cumulus Jyväskylä ja Laajavuoren Rantasipi-hotelli.


Kulttuurimatkailija kiinnittää Jyväskylässä varmasti erityisesti huomiota arkkitehti Alvar Aallon kädenjälkeen. Aalto muutti kaupunkiin lapsena ja hän kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta vuonna 1916

Ylioppilaaksi pääsyn jälkeen Aalto lähti Helsinkiin opiskelemaan arkkitehtuuria. Hänen uransa ei kuitenkaan käynnistynyt erityisen vauhdikkaasti, minkä vuoksi nuori arkkitehti perusti oman toimistonsa Jyväskylään vuonna 1923. Jyväskylän kausi kesti vain muutaman vuoden, sillä neljän vuoden kuluttua Aalto siirtyi Turkuun.

Kaupunkiin perustettiin kuitenkin jo vuonna 1966 Alvar Aalto -museo, joka järjestää näyttelyitä sekä koti- että ulkomailla. Lisäksi museo tuottaa Aaltoon liittyviä julkaisuja. Luonnollisesti arkkitehtimestarin itsensä suunnittelemassa museossa on esillä Aallon elämäntyöstä kertova näyttely. Jyväskylän alue on merkittävällä sijalla Aallon elämäntyön kannalta, sillä Aallon kädenjälki on nähtävissä peräti 15 kohteessa kaupunkiseudulla!

Petäjäveden kirkko on Unescon maailmanperintökohde. Kirkko valmistui vuonna 1765, ja se on edelleen yksi hienoimmista suomalaisen puurakentamisen taidonnäytteistä. Tarinan mukaan ristikirkko rakennettiin vain 35 päivässä.

Kirkon lisäksi myös Oravivuoren kolmiomittaustorni on päässyt mukaan maailmanperintökohteiden joukkoon. Oravivuoren kolmiomittaustorni sijaitsee Korpilahdella, ja se on osa Mustaltamereltä Pohjoiselle jäämerelle ulottuvaa kolmiomittausketjua.

Kulttuurimatkailijan kannattaa suunnata askeleensa myös Suomen käsityön museoon. Museon perusnäyttely Käsityössä elämän tuntu on kiinnostava esitys tämän päivän käsityön erikoisuuksista. Näyttelyssä saat haistella esineitä ja materiaaleja, tunnistaa ääniä tai vaikkapa istahtaa neulomaan museovieraiden yhdessä neulomaa kaulaliinaa.

Tekniikan historiasta kiinnostuneet vierailevat varmasti mielellään Keski-Suomen Ilmailumuseossa. Museossa on esillä lentokoneita, moottoreita, varusteita ja pukuva vuosisadan ajalta. Sotahistorian harrastajat varmasti ovat kiinnosteita toisen maailmasodan sotilaskoneista.

Keski-Suomen museo taas on kulttuurihistoriallinen museo, joka on koko Keski-Suomen maakuntamuseo. Samalla museo on Jyväskylän kaupunginmuseo. Paikallishgistoriasta kiinnostuneet voivat perehtyä museon perusnäyttelyssä Keski-Suomen elämään ja historiaan esihistoriasta nykypäivään saakka.

Itse museorakennuskin on arvokas kulttuurihistoriallinen kohde, sillä kyse on yhdestä Alvar Aallon kaupunkiin suunnittelemista kohteista. Museorakennus valmistui vuonna 1961.

Kuopio -- kalakukkojen kaupunki

Täytyy tunnustaa, että olen viimeksi käynyt Kuopiossa joskus 1970-luvun lopulla. Koska minulla ei ole sukulaisia kalakukkojen kaupungissa, ei kaupunkiin ole ollut varsinaista asiaa -- ja niinpä Kuopio on jäänyt minulle käytännössä tuntemattomaksi suuruudeksi.

Tutustuttuani Kuopion nähtävyyksiin alustavasti on pieni Kuopion matka alkanut tuntua houkuttelevalta. Hotellinkin olen katsonut jo valmiiksi, sillä Cumuluksen hotelli Kuopiossa näyttäisi sopivan minulle mainiosti.

Pidän hyvästä ruuasta, minkä vuoksi haluan myös Kuopiossa tutustua paikalliseen gastronomiaan. Kuopio tunnetaan tietysti kalakukoista ja muikuista, mikä täytyy ehdottomasti ottaa huomioon matkasuunnitelmissa.

Siksi lyhyenkin matkan ohjelmaan on ehdottomasti sisällytettävä Muikkuravintola Sampo. Jo 80 vuotta sitten avattu ravintola on maan tunnetuin ja paras muikkuravintola -- jos sillä nyt edes on vakavasti otettuja kilpailijoita. Nykyisiin tiloihinsa ravintola muutti jo vuonna 1937.

Tuliaisiksi Kuopiosta on tietysti tuotava aito kuopiolainen kalakukko. Kuopiolaisten tuttavieni mukaan parhaita ovat Hanna Partasen kalakukot, joita toki saa ainakin ajoittain myös Helsingistä.

Kalakukoista suosikkini on ehdottomasti muikkukukko. Ahvenkukkokin menee, mutta erilaiset kasvis- ja kirjolohikukot jätän kyllä muille. Kirjolohi ei kuulu savolaiseen keittiöön, ja ajatuskin kasviskukosta tuntuu kummalliselta -- läski kuuluu kukkoon, siitä ei pääse yli eikä ympäri.

Vanhat kauppahallit ovat katoamassa monista kaupungeista. Kuopion kauppahalli on kuitenkin edelleen auki kuutena päivänä viikossa, rikä jugend-tyylisen rakennuksen purkamista ole onneksi suunniteltu enää vuosikausiin. Kauppahallit kuuluvat aina suosikkikohteisiini, olipa matkakohde Suomessa tai maailmalla. Siksi myös Kuopion kauppahallissa on ehdottomasti vierailtava!

Gastronomisten kohteiden lisäksi olen kiinnostunut kulttuurihistoriasta. Sen vuoksi ajattelin tutustua Kuopion museon kokoelmiin. Oikeastaan itse rakennuskin on kiinnostava nähtävyys, sillä museo on Ateneumin ja Turun taidemuseon jälkeen vanhin museorakennus maassamme.

Näiden kohteiden jälkeen onkin mukava rentoutua illalla hotellissa. Hyvinnukutun yön jälkeen voikin taas lähteä kohti Helsinkiä, valmiina aloittamaan maanantaiaamuna työt mukavan Savossa vietetyn viikonlopun jälkeen.

Helsinki on oiva matkakohde

Kesäviikonloppuina Helsingissä kuljeskellessa on helppo yllättyä siitä, kuinka paljon kaupungissa on ulkomaalaisia matkailijoita. Syntyperäinen helsinkiläinenkin ilahtuu nähdessään turistien löytäneen kaupunkiimme. Eikä ihme -- täällähän on nähtävyyksiä enemmän kuin monessa muussa Euroopan kaupunkikohteessa.

Kaikesta päätellen Helsingin hotellit täyttyvät lomasesongin aikaan eri puolilta maailmaa tulevista turisteista.

Toivoisin kuitenkin, että myös suomalaiset matkailijat löytäisivät Helsingin lomakohteena. Täällä voi viettää lomaviikkoja joka makuun: tarjolla on huippuluokan klassista musiikkia, rock-konsertteja, urheilutapahtumia, maan paras huvipuisto, teattereita, taidemuseoita, kauppoja ja historiallisia nähtävyyksiä.

Itse yhdistäisin Helsingin lomaan sopivan paketin erilaista ohjelmaa. Kunhan illat eivät venähdä liian pitkiksi kaupungin yöelämässä, jaksaa päiväsaikaan shoppailla ja kierrellä tutustumassa museoihin. Illalla taas voi käydä vaikkapa konsertissa tai teatterissa - kukin mieltymystensä mukaan.

Omat suosikkinähtävyyteni on helppo luetella. Itse vien aina ulkomaalaiset turistit tutustumaan Suomenlinnaan. Myös rauhaarakastavat saksalaiset ystäväni, jotka ovat aluksi suhtautuneet epäluuloisesti linnoitussaareen vieralukohteena, ovat olleet täydellisen ihastuneita tähän viehättävään saariryhmään Helsingin edustalla.

Arkkitehtuurin ja taiteen ystävät kannattaa tietysti viedä tutustumaan Kiasmaan ja Ateneumin taidemuseoon. Piakkoin yleisölle avautuva Helsingin Musiikkitalo on varmaankin jatkossa pakko ottaa osaksi vakiokierrosta.

Vaikka olen itse historiasta kiinnostunut, en ole koskaan ollut erityisen innostunut Kansallismuseosta. Epäilemättä se on monelle kaupungissa vierailevalle koululaisryhmälle pakollinen vierailukohde, mutta harva aikuinen sitä saa paljoakaan irti.

Urheilun ystävät ovat varmasti kiinnostuneet nousemaan Stadionin torniin. He saattavat pitää myös urheilumuseota vierailun arvoisena.

Maan parhaat ravintolat sijaitsevat luonnollisesti Helsingissä. Siksi kulinarismin ystävät voisivat harkita vaikkapa ruokalomaa Helsinkiin.

Tässä suhteessa kannattaa kuitenkin unohtaa hotellien ravintolat. Tuskin yksikään hotelliravintola poikkeaa massasta edukseen, kenties Kämpin ravintoloita lukuunottamatta. Itse suuntaisin tieni johonkin kaupungin useista Michelin-tähden saaneista ravintoloista. Ne eivät tietenkään ole erityisen edullisia ruokapaikkoja. Kuitenkin niissä saa mielestäni vastinetta jokaiselle maksetulle eurolle.

Lounasaikaan kaupungista on helppo löytää kohtuuhintaista ruokaa. Peruslounas maksaa lähes paikassa kuin paikassa 8,70 euroa, eli lounassetelin verran. Muutaman euron enemmän maksamalla saa jo vähän kekseliäämpää ruokaa.

Helsinki on oiva matkakohde vuodenajasta riippumatta. Tänne on hyvä tulla yhtä hyvin kesällä kuin talvellakin. Tervetuloa!